Ajoin nuorena miehenä pitkään 1977-mallisella Saab 99 GLE:llä (HJE-200), mikä oli jäänyt perheessä tavallaan ylimääräräiseksi. Sitä seurasi käyttöpelinä vuoden kestäneen Fiat/Nissan-harharetken jälkeen saman ikäinen 99 GLs Special (HJS-763), minkä luulisi vieroittaneen saabismista jokaisen, paitsi umpiluupään, jolla herneen kokoinen aivolohkon korvike on ikijäässä. "Pesiaali" oli legendaarisen hapan, ja muutenkin matka oli murheita täynnä. Viisi vuotta sekin jaksoi palvella, kunnes mitta tuli täyteen. Ja kuten sananlasku sanoo, kokemalla helvetin jo maan päällä varmistat taivasosuutesi, tunnetusti rehdeiltä Laakkosen veljeksiltä löytyi 89-mallinen 900i16A (BLB-478), mikä palveli yli 10 vuotta poikkeuksellisen varmana käyttöautona.

Jossain kohtaa vuosituhannen vaihteen jälkeen kollegani Haaralan Tuoppi Oulusta tutustutti minut klubiin. Vähän niinkuin olisi usuttanut pyromaanin hakemaan hommia tulitikkutehtaalta :) Jyväskylän kevätkokouksessa iivari sai palkinnoksi pesun toisena likaisimmista paikalle tulleista Saabeista, vaan tulipahan sekin pestyä kerran tälle vuosituhannelle. Kokouksesta löytyi myös kontakti Järvikallion Kyöstiin, joka kaupitteli 78-mallista 99 Turboa, ja siitähän tuli sitten meikäläisen ensimmäinen oikea harrasteajoneuvo.

Nyttemmin noita on tullut hankittua lisää, osa omaksi, ja osa yhdessä samanlaista taudinkuvaa potevien harrastetovereiden kanssa. Siltä tieltä, missä ahdin määrää tahdin, ei tunnu olevan paluuta. Jotta homma pysyisi osien ja tilojen puolesta edes jotenkin hanskassa, olen koittanut keskittyä ysiysin viimeisen B-moottorisukupolven (1977-1980) parempiin malleihin. Aerosatkut ovat sitten enemmän käyttöautoina.