Nokia SV1300 S/C-2M

versio 1.1, Pentti Grönlund OH3BK 07.04.1999

Yleistä

Radioamatööripiireihin on kulkeutunut jonkin verran tehdasuusia 160 MHz Nokia SV1300 S/C-2M-puhelimia. Kone on alkujaan tarkoitettu entisen Neuvostoliiton öljyministeriön käyttöön, ja sopimusteknisistä syistä tyyppikilvessä lukee SV1300, vaikka kyseessä onkin RC25C4S-2V. Laitteet on valmistettu 1990-luvun alkupuolella, joten kyseessä saattaa olla 25-sarjan viimeinen koskaan tehty muunnos. Keräilyharvinaisuutena löytyy myös versio, jossa valmistajan nimi on kirjoitettu kyrillisin kirjaimin "HOKNA".

Valitettavasti alkuperäisen SV1300-mallin tyyppihyväksyntä on mennyt umpeen, ja näille koneille ei tällaisenaan enää saa käyttölupaa. Ainoa keino saada koneet luvallisesti pelastuspalvelukäyttöön on yrittää hankkia valmistajalta todistus siitä, että kyseessä on todellisuudessa eri tyyppinumerolla vientiin valmistettu RC25. Seuraavia ohjeita voi kuitenkin soveltaa eri yritysten radioverkoista hankittujen RC25-koneiden muuttamisessa 160 MHz pelastuspalveluradioiksi. SV1300 S/C-2M kelpaa toistaiseksi ainoastaan radioamatöörikäyttöön.

Sisältä löytyy perinteistä 25-tekniikkaa 15-wattisella 2N6081-pääteasteella, kaksi uudemman sukupolven MS-synteesiä sekä kaksi vastaanotinkorttia. Vastaanottimista voidaan valita joko tukiaseman ulostulon kuuntelu, sisäänmenotaajuuden kuuntelu suoraan, tai molempien vuorottainen kaksoiskuuntelu. Synteesin kiteiden lämpötila on stabiloitu PTC-elementillä, joten tämä 25-versio soveltuu sinällään myös ajoneuvokäyttöön ja asennettavaksi lämmittämättömiin tiloihin.

Alkuperäisillä kiteillä koneen varsinainen lähetinvastaanotin toimii kanavilla 1-9 taajuuksilla 168,275...168,475 MHz, duplekserotus -5,725 MHz. Toinen vastaanotin kuuntelee sisäänmenotaajuutta välillä 162,550...162,750 MHz.

Suurin osa radioamatööreille päätyneistä koneista on varustettu NiCd-akkutelineellä (tyyppi 4624953). Myös ainakin ARP-koneista löytyvät autotelineet 4624901 (simpleks) ja 4624902 (dupleks) toimivat. Duplekstelineessä kytke antennijohto TX-liittimeen (lähinnä takalevyn reunaa).

Käyttöohje

Koneen käyttö on hyvin yksinkertaista:

Kytkimet:

Vasemmanpuoleiset peukalopyörät: lähetinvastaanottimen kanavan valinta
Oikeanpuoleiset peukalopyörät: toisen vastaanottimen kanavan valinta
Ylempi keinuvipukytkin: virta on/off
Alempi keinuvipukytkin: kuuntelun valinta (vasemmalla lähetinvastaanotin, keskellä kaksoiskuuntelu, oikealla toinen vastaanotin)

Merkkivalot (luurissa):

Punainen (symbolina kaksi nuolta): lähetinvastaanottimen kuuntelu
Vihreä (symbolina kaksipäinen nuoli): toisen vastaanottimen kuuntelu
Keltainen (symbolina PK): kaksoiskuuntelu
Keltainen (symbolina piste ympyrän sisällä): virta päällä

Kaksoiskuuntelun toiminta:

Kun kaksoiskuuntelua ohjaava kytkin on keskiasennossa ja luuri telineessä, kone käy vuorotellen kuuntelemassa molemmille vastaanottimille valittua kanavaa. Kun kohinasalpa aukeaa, kone jää kuuntelemaan kanavaa, jolla on liikennettä.Kaksoiskuuntelulogiikka käy noin 8 sekunnin välein kuuntelemassa toistakin vastaanotinta, ja jos sielläkin on liikennettä, kone rupeaa vuorottelemaan kummankin kanavan välillä 8 sekunnin jaksoissa.

Kun luuri nostetaan pitimestä, kone jää kuuntelemaan kanavaa, joka oli valittu kuunteluun luurin nostohetkellä. Jos kohinasalpa on auki, tilanne on selvä, mutta jos kummallakaan kanavalla ei ole liikennettä, kone valitsee kuuntelukanava n satunnaisesti. Tällöin pitää siis valita vastaanottokanava käsin kuuntelun valintakytkimestä.

Kanavaprommin ohjelmointi

Prommikortin toiminta ja rakenne

Kanavaprommikortilla oleva 2716 EPROM muuttaa kanavakytkimiltä tulevan BCD-muodossa olevan kanavanumeron synteesipiirin (MC145106P) ohjaukseen soveltuvaksi 8-bittiseksi binääriseksi jakoluvuksi. Lisäksi kortilla on vastusjako, jolla pudotetaan BCD-kytkimiltä tuleva 9 V logiikkataso EPROMille sopivaksi 5 V TTL-tasoksi, ja puskuripiirit, joiden avulla muistilta tuleva TTL-taso muutetaan takaisin 9 V tasoksi, jolla ohjataan synteesipiiriä.

BCD-kytkimiltä tulevat johdot ovat prommikortin vasemmassa reunassa. Järjestys takaa lukien:
 
 
Johtimen väri Kytkimen bitti Muistin nasta Toiminto
violetti D10 A7
oranssi C10 A6
keltainen B10 A5
sininen A10 A4
musta D1 A3
valkoinen C1 A2
valkoinen B1 A1
violetti A1 A0
vihreä kuuntelun valinta A8 0V=varsinainen RX, 9V=toinen RX
(tyhjä) (TX- ja RX-jakoluvun valinta hamikäytössä) A9 0V=RX, 9V=TX

Taajuussynteesille lähtevät ohjausjohdot ovat kortin etureunassa.

Muistin sisältö

MC145106P:n jakoluku ohjelmoidaan 8-bittisenä rinnakkaislukuna (0...255, mikä vastaa 25 kHz kanavavälillä 6,4 MHz). Jakoluku määräytyy taajuussynteesin sekoituskiteen taajuudesta ja halutusta vastaanottotaajuudesta seuraavien kaavojen mukaan (paikallisoskillaattori voi olla joko vastaanottotaajuuden ala- tai yläpuolella):

N = (fRX  - 21,4 MHz - 4 x fXTAL)/0,025 MHz, kun käytetään alapuolista injektiota (SV1300 toinen vastaanotin)
N = (fRX  + 21,4 MHz - 4 x fXTAL)/0,025 MHz, kun käytetään yläpuolista injektiota (SV1300 lähetinvastaanotin)

EPROM-ohjelmointilaitteessa muistin sisältöä editoidaan heksalukuina. Yksi heksabyte vastaa yhtä jakolukua. Alkuperäisessä kanavaprommissa on ensimmäinen rivi (alkaa osoitteesta 0000HEX) seuraavanlainen:

FF 63 64 65 66 67 68 69 6A 6B FF FF FF FF FF FF

Tämä tarkoittaa sitä, että kanavalla 00 jakoluku on FFHEX, kanavalla 01 se on 63HEX, kanavalla 02 se on 64HEX jne.

Muistiin jakoluvuksi ohjelmoitu FFHEX tarkoittaa tässä laitteessa, että kanava on tyhjä, ja taajuussynteesin toiminta estetään.

16. rivi (alkaa osoitteesta 0100HEX) on 1. rivin kopio. Alueiden vaihtoa ohjataan muistin 9. osoitelinjalla (A8) siten, että kun linja on "0" (0 V), käytetään osoitteesta 0000HEX alkavia jakolukuja (lähetinvastaanotin) ja kun linja on "1" (9 V), käytetään osoitteesta 0100HEX alkavia jakolukuja (toinen vastaanotin). Molempien taajuussynteesien datalinjat on kytketty rinnan, ja vastaanotin valitaan ohjaamalla vastaanotinkorttien käyttöjännitteitä. HUOM! On siis täysin mahdollista ohjelmoida eri vastaanottimille eri jakoluvut samalla kanavanumerolla, alkuperäisessä prommissa ne vain sattuvat olemaan samat.

Hamikäytössä voidaan ottaa vielä muistin 10. osoitelinja (A9) käyttöön ohjaamaan ripiitterikanavilla eri jakoluvut lähetyksellä ja vastaanotolla. Tämä tehdään kytkemällä +TX 9V-linja muistikortin vapaaseen osoitelinjaan. Sopiva paikka ottaa ohjausjännite on esimerkiksi signalointikortin lokerossa sijaitseva kaksoiskuuntelukortti, jonka etureunassa toiseen juotostorniin vasemmalta tulee +TX 9V (valkoinen johto). Tällöin kanavat menevät seuraavasti:

0000HEX---> lähetinvastaanotin, vastaanotto
0100HEX---> toinen vastaanotin, vastaanotto
0200HEX---> lähetinvastaanotin, lähetys
0300HEX---> toinen vastaanotin, lähetys (tämä ohjelmoidaan tarpeen mukaan joko edellisen kopioksi, itsenäisesti, tai jos halutaan estää lähetys toisen vastaanottimen kanavilla, täyteen FF:ää)

Jakolukua vastaava vastaanottotaajuus saadaan taajuussynteesin sekoituskiteen taajuudesta ja jakoluvusta seuraavan kaavan mukaan:

fRX = 4 x fXTAL - 21,4 MHz + N x 0,025 MHz, lähetinvastaanotin
fRX = 4 x fXTAL + 21,4 MHz + N x 0,025 MHz, toinen vastaanotin

Esimerkkikoneessamme on lähetinvastaanottimen sekoituskiteenä 46,800 MHz ja toisen vastaanottimen sekoituskiteenä 34,66875 MHz. Kanavat, niitä vastaavat jakoluvut ja vastaanottotaajuudet menevät seuraavasti:
 
Kanava Jakoluku
(hex)		 Jakoluku
(dec)		 Lähetinvastaanottimen RX-taajuus Toisen vastaanottimen RX-taajuus
01 63 99 4 x 46,8 -21,4 + 99 x 0,025=168,275 MHz 4 x 34,66875 +21,4 + 99 x 0,025=162,550 MHz
02 64 100 4 x 46,8 -21,4 + 100 x 0,025=168,300 MHz 4 x 34,66875 +21,4 + 100 x 0,025=162,575 MHz
03 65 101 4 x 46,8 -21,4 + 101 x 0,025=168,325 MHz 4 x 34,66875 +21,4 + 101 x 0,025=162,600 MHz
04 66 102 4 x 46,8 -21,4 + 102 x 0,025=168,350 MHz 4 x 34,66875 +21,4 + 102 x 0,025=162,625 MHz
05 67 103 4 x 46,8 -21,4 + 103 x 0,025=168,375 MHz 4 x 34,66875 +21,4 + 103 x 0,025=162,650 MHz
06 68 104 4 x 46,8 -21,4 + 104 x 0,025=168,400 MHz 4 x 34,66875 +21,4 + 104 x 0,025=162,675 MHz
07 69 105 4 x 46,8 -21,4 + 105 x 0,025=168,425 MHz 4 x 34,66875 +21,4 + 105 x 0,025=162,700 MHz
08 6A 106 4 x 46,8 -21,4 + 106 x 0,025=168,450 MHz 4 x 34,66875 +21,4 + 106 x 0,025=162,725 MHz
09 6B 107 4 x 46,8 -21,4 + 107 x 0,025=168,475 MHz 4 x 34,66875 +21,4 + 107 x 0,025=162,750 MHz

Taajuusalueiden ala- ja ylärajat ovat seuraavat:
 
Kanava Jakoluku
(hex)		 Jakoluku
(dec)		 Lähetinvastaanottimen RX-taajuus Toisen vastaanottimen RX-taajuus
alaraja 01 01 4 x 46,8 -21,4 + 1 x 0,025=165,825 MHz 4 x 34,66875 +21,4 + 1 x 0,025=160,100 MHz
yläraja FE 254 4 x 46,8 -21,4 + 254 x 0,025=172,150 MHz 4 x 34,66875 +21,4 + 254 x 0,025=166,425 MHz

Kovin pienet jakoluvut (alle 5) eivät yleensä toimi luotettavasti.

Erilaisia kanavaprommeja

Ensimmäiseksi tulee tietysti mieleen laitteen modifiointi 2 metrille. Siihen tarvitaan kolme kidettä:
  • lähetinvastaanottimen synteesin sekoituskiteeksi 40,550 MHz, SAL 9 (Taajuusalue 140,825...147,150 MHz)
  • toisen vastaanottimen synteesin sekoituskiteeksi 29,850 MHz, SAL 9 (Taajuusalue myös 140,825...147,150 MHz) HUOM! Tätä kidettä ei ole kokeiltu (oskillaattori ei välttämättä enää värähtele näin alhaalla), mutta samankätisen sekoituksen käyttäminen molemmissa vastaanottimissa tuo paikallisoskillaattoritaajuudet niin lähelle toisiaan, että voi seurata ongelmia harhalähetteiden ja -toistojen kanssa.
  • modulaattorikiteeksi 10,700 MHz, SAL 11

    • Toisen vastaanottimen sekoituskiteen voi tietty jättää hankkimatta, jollei katso tarvitsevansa kaksoiskuuntelua.

    Kanavaprommiin laitetaan identtiset jakoluvut sekä lähetinvastaanottimelle että toiselle vastaanottimelle. Tällöin voi kaksoiskuuntelulla päivystää esimerkiksi ripiitteriä ja paikallista suoraa kanavaa, ja kuuntelukytkimellä valita, kumpaa workitaan.

    Lataa hamiprommin image.

    Alkuperäisiä taajuussynteesin sekoituskiteitä näyttää olevan eri valmistussarjojen puhelimissa erilaisia. Toisessa esimerkkikoneessamme oli 47,03125 MHz ja 34,900 MHz. Vastaavat taajuusalueet menevät seuraavan taulukon mukaan:
     
    Kanava Jakoluku
    (hex)    		 Jakoluku
    (dec)    		 Lähetinvastaanottimen RX-taajuus Toisen vastaanottimen RX-taajuus
    alaraja 01 01 4 x 47,03125 -21,4 + 1 x 0,025=166,750 MHz 4 x 34,900 +21,4 + 1 x 0,025=161,025 MHz
    yläraja FE 254 4 x 47,03125 -21,4 + 254 x 0,025=173,075 MHz 4 x 34,900 +21,4 + 254 x 0,025=167,350 MHz

    Tästä tehtiin pelastuspalveluhamin radio laittamalla kakkosvastaanottimeen kuulolle viranomaisten yhteiskäyttökanava 164,100 MHz. Lähetinvastaanotin kiteistettiin samalla tavalla kuin pelkkä hamikone, prommi on hieman erilainen. Lähetinvastaanottimen jakoluvut ovat samat kuin hamikoneessa, mutta toiselle vastaanottimelle ohjelmoitiin vain yhteiskäyttökanava kanavaksi 1 (7C osoitteeseen 0101HEX).

    Pelukopasta löytyi runsaasti erilaisia SAL9-kiteitä. Laskettiinpa niillekin huviksemme lähetinvastaanottimen taajuusalueiden rajat:
     
    Kiteen taajuus Taajuusalueen alaraja Taajuusalueen yläraja
    43,800 MHz 153,825 MHz 160,150 MHz
    45,050 MHz 158,825 MHz 165,150 MHz
    45,900 MHz 162,225 MHz 168,550 MHz
    48,150 MHz 171,225 MHz 177,550 MHz
    48,400 MHz 172,225 MHz 178,550 MHz

    Nämä lähinnä opastukseksi pelastuspalveluväelle, joille on kulkeutunut satunnaisia RC25-koneita yritysten radioverkoista.

    Viritys

    Koneen RF-osien viritys tapahtuu samalla tavalla kuin CS90-käyttölaitteella varustetun RC25-koneen viritys.

    2 metrin hamibandille laitettaessa tarvitaan 8p2 kerko VCO:n trimmerin rinnalle sekä 3p9 kerkoja RX-kortin trimmerien ja kertoja/ohjainlähetinkortin keskellä sijaitsevien messinkipurkkien sisällä olevien trimmerikonkkien rinnalle (jos maksimi löytyy niin, että trimmerit ovat täysin kiinni). Ohjainasteiden ja pääteasteen ilmakeloja kannattaa puristaa hiukan kasaan. Tehoa löytyy kohtuudella 13 W. Jos kuvittelet tarvitsevasi enemmän, hanki erillinen pääteaste.

    PEPA- ym. 160 MHz käytössä RC25-koneiden asteiden viritysvarat riittävät hyvin ilman konkkien lisäämistä.

    Kohinasalpaa kannattaa hiukan herkistää vaihtamalla kanavaprommikortin alta löytyvältä audiolevyltä salpatrimmerin vieressä juotostornien päällä oleva vastus pienempään.