Mobira RC25 CS90 -käyttölaitteella modifoiminen radiomamatöörikäyttöön

DISCLAIMER: Tekstin kirjoittaja eivätkä muut tekstin ja ohjeiden tuottamiseen osallistuneet henkilöt ota vastuuta muiden modifointien onnistumisista tahi epäonnistumista, olipa syynä näiden ohjeiden seuraaminen tai seuraamatta jättäminen!

Pitkän mutta sitäkin mielenkiintoisemman modifikaatiotuokion jälkeen väänsimme RC25 koneen pienellä porukalla lähettämään (ja toki vastaanottamaankin). Illan aikana tuli tehtyä muutama muistiinpano, jotka olisi nyt tarkoitus kirjoittaa idioottivarmaan muotoon (jotta allekirjoittanutkin osaisi tehdä homman uusiksi :)

Tällä ohjeella saa nyt toimivan kamppeen suurimmassa osassa tapauksia (esim. välitaajuusosaan ei ole kajottu ollenkaan, mutta se on normaalisti kunnossa. Sen säätely vaatiikiin sitten jo mielellään radiomittapaikan..) Kuten sanottu, olen yrittänyt kirjoittaa nämä mahdollisimman yksinkertaisiksi, joten perfektionistit hankkikoon huoltokirjan ja radiomittapaikan!

Modifoidun koneen softa käyttää käännettyä näppäimistöä. Mikäli softasi tukee suoraa näppäimistösuuntaa (siis näppäimistö oikeinpäin kun näyttökin oikeinpäin) niin älä käännä näppäimistöä. Käyttämämme kanavaprommi ja softa on lisäksi voimakkaasti puukotettu, joten niiden kanssa joutuu tekemään hieman aktiivista pohjatyötä. Softan käyttöohjeita yms löytyy hakemistosta http://oh3tr.ele.tut.fi/~ftp/modifications/mobira/rc25/cs90/.

Käyttölaitteen CS90 muuttaminen

Avaa käyttölaitteen luurinpuoleisella pinnalla olevat neljä ruuvia. Sisältä löytyy eprom, joka on toisena kaiuttimesta päin laskettuna. Nosta prom varovasti ylös (esim taivutettu paperinliitin on mainio apuväline, tilaa ja tukipintaa ei ole liiemmälti jätetty) Katso kummin päin prommi oli paikallaan, sillä kannoissa ei ole sitä merkitty.

Avaa tämän jälkeen piirilevyllä olevat "parilliset" ruuvit, yhteensä neljä kappaletta. Yksinäinen ruuvi liittimen vieressä tulee jättää kiinni. Nosta levyä varovasti, ja ota samalla talteen sen alle kätkeytyvä jousi ja luurin tunnistusnamiska. Nosta piirilevy sitten ylös (voi olla kovin jäykästi kiinni) ja etsi käsiisi näppäimistölevy.

Tutki onko näppäinmattosi kumpaa kahdesta mallista. Jos jokaisen neljän näppäimen väliin jää selkeä ruutukuvio (joka on 45 astetta vinossa näppäinten suuntaan nähden) voit nostaa veitsellä hieman auttaen koko maton pois, jolloin käteesi jää suoraan piirilevy.

Jos näppäimistön välinen musta kohokuvio on suora ruudukko, joudut jättämään muutaman kalvokerroksen piirilevyn päälle. Ota kaikki kerrokset irti näppäimistön latuskakaapelin PÄÄLTÄ. Pidä huoli, että kaikki liima-aines pysyy jommassa kummassa osassa; kun näppäimistön kääntää, tulee muuten liian paksuja liimakerroksia.

Joudut ehkä leikkaamaan näppäinmaton reunoilta liikoja pois. Sovita matto nyt uuden suunnan mukaisesti (näyttö jää näppiksen oikealle puolelle kun numerot ovat oikeinpäin). Paina matto tiukasti kiinni, ja katso, että kosketuspinnat osuvat oikeisiin kohtiin.

Laita kytkin ja jousi takaisin ja ruuvaa piirilevy kiinni. Tarkista että luuripidikkeen tunnistuspainikkeesta kuuluu napsauksia, johdot voivat olla välissä tai rikat pudonneet.

Sulje käyttölaitteen kotelo ja toivo että kaikki on kunnossa. Ne kaksi solumuovipalaa kuuluvat olla kaiuttimen takana ja välittömästi sen alapuolella, kaikua estämässä.

Radion muuttaminen

Poteropuolen säätö- ja mittauspisteet
Logiikkapuolen säätö- ja mittauspisteet

RC25 on alunperin toiminut taajuuspareilla, kahden syntikan voimin. Tämän vuoksi on toinen syntikkaosio poistettava toiminnasta ja tehtävä mm. RF-johdotuksia hieman uudella tavalla.

Tekstissä esiintyvät "ylös", "alas", "oikealle" ja "vasemmalle" -käsitteet ovat voimassa kun pidät konetta koko ajan virtapohjan liitin itsestäsi poispäin. Suluissa kursiivilla olevat tekstit tarkoittavat säätö- ja mittauspisteiden merkintöjä. Huomaa kuitenkin, että eri poteroissa voi olla samoja merkintöjä!

Aseta kone eteesi, siten, että virtapohjaan menevä liitin (2A) jää itsestäsi poispäin. Avaa edessäsi (päällä) oleva kansi. Tämän alla vasemmalla alhaalla on eprom-palikka (levyllä, jossa on myös HM7) Irrota tämä ja vaihda tilalle "uusi" kanavataulukko. Kannassa on suuntamerkintä, joten ei paniikkia!

Tässä vaiheessa kannattaa myös lisäillä muutama vastus; koneen hälytysääni on erittäin kova ja epämiellyttävä, joten se kannattaa hiljentää. Huomattavaa on, että kone huutaa yhteen putkeen lähes minuutin kun se on vastaanottanut selektiivikutsun (ja jos et ole kotona ja naapurit hermoherkkiä niin...) Toiseksi oikeanpuoleisessa poterossa (samassa jossa on R36) on erivärisiä johtoja juotostornien nokassa. Lähemmällä itseä olevalta kortilta irrota keltainen johto tornista (viides ylhäältä lukien, ison elkon lähellä EI se joka on alhaalla trimmerin R36 vieressä!!) ja juota 100k vastus juotostornin ja keltaisen johdon väliin. Lisäksi juota esim 6k8 vastus em. juotostornin ja toiseksi ylimmän (tyhjän) juotostornin väliin (ko. torni on maa). Tämä vastus määrää hälytysäänien voimakkuuden, joten jos tarvitset lisää vaimennusta, suurenna tätä.

Laita kansi muutamalla ruuvilla kiinni ja käännä ympäri. Pidä virtapohjaan tuleva liitin (2A) itsestäsi poispäin. Avaa nyt toinen kansi. Edessäsi pitäisi nyt olla kuusi vierekkäistä "poteroa", joissa neljässä on messinkinen kansi kiinni neljällä ruuvilla. Lisäksi ylhäällä on yksi poikittainen potero, jossa on myös kansi. Kun tulevaisuudessa puhutaan "n:s potero vasemmalta" tarkoitetaan vierekkäisiä poteroita. "Pieni potero" tai "yläpotero" on poikittainen.

Avaa toinen potero vasemmalta lukien. Siellä on yksi kidepaikka (L1:n oikealla puolella), johon asennat 10,7 MHz kiteen. Poterot voi jättää auki loppuun saakka, sillä niitä tarvitaan melkoisesti.

Avaa nyt kolmas potero vasemmalta, jossa on kaksi kidepaikkaa. Laita 40,850 MHz kide (tai vastaava, vaihtelee jakoluvun valinnan mukaan) pienen yläpoteron suuntaiseen paikkaan L3n yläpuolella (kauempi kidepaikka itsestäsi).

Avaa neljäs potero vasemmalta. Tämä muistuttaa melkoisesti edellisen kohdan poteroa, sillä onhan se toisen syntikan kotelo. Tämä laite tulee siis deaktivoida. Ota sivuleikkurit ja irrota johtoryppäästä tuleva valkoinen johdin (joka menee juotostorniin poteron oikeassa laidassa) (L2sta hieman alas oikealla) juotostornin päästä. Katkaise myös poteron alalaidassa toiseksi vasemmaiseen juotostorniin tuleva musta johdin. Suojaa katkaistujen johtojen päät hyvin.

Kolmannen poteron vasemmalta oikeassa laidassa menee juotostorniin ruskea johdin (samalle kohdille meni viereisessä poterossa valkea, jonka siis katkaisimme). Katkaise tämä johdin ja juota juotostorniin uusi johdin, jonka toisen pään juotat alalaidassa olevaan toiseksi vasemmanpuoleiseen torniin (johon menee myös musta johdin).

Nosta edellisen kohdan poterossa oleva kampaliitin ylös (näkyy myös kuvassa) ja irrota sivuleikkureilla siitä alimmainen pinni (ja sen musta "kotelo") Irrota ruskea johto liittimen pinnistä. Katkaise sivuleikkureilla myös liitinrimassa alimmaisena oleva jumpperi ja juota ruskea johdin vasemmanpuoleisen jumpperin paikalle (jäljellejääneeseen piikkiin). Laita loppuliitin vasemmanpuoleiseen liittimenpaikkaan yksi paikka alkuperäistä alemmaksi. Näin on saatu valittua tihein kanavaväli. Tämän kanssa voi myös värkätä ja puhdistaa alimman jumpperireiän ja painaa lakuperäisen liittimen suoraan paikalleen. Mutta trust me - ei kannata!

Avaa pikkupoteron kansi. Irrota myös neljä ruuvinkantaa lattapäämeisselillä, jolloin poterossa oleva piirilevy irtoaa. Juota tai leikkaa kortin oikeassa ylälaidassa oleva piirilevyn rei'än läpi tuleva johdin irti juotostornista (merkitty kuvaan). Sen jälkeen nosta piirilevy ylös poterostaan (eikä muuten nouse ennen juotoksen irroittamista)

Oikealta ylhäältä tulee pikkupoteroon tefloneristeinen koaksaalikaapeli kahden liitospaikan oikeanpuoleiseen liittimeen (merkitty kuvaan OUTtina). Käännä levy ympäri ja ime tinanimunauhalla em. johtimen keskikarvan tinat pois, ja auta karva vielä täysin vapaaksi esim. meisselin kärjellä.

Kuumenna piirilevyn yläpinnalla liittimen vaipan kiinnityskohtaa kolvilla ja irrota liitin varovasti telineestä. Puhdista sekä koaksiaalin pää että liittimen paikka oikosulkujen ym. varalle. Lisäksi koaksaali ei mene uuteen paikkansa jos vaipassa on ylimääräistä tinaa.

Työnnä puhdas koaksaalinpää viereiseen (vasemmanpuoleiseen OUTiin) liitinpaikkaan. Jos sisempi karva ei tule näkyviin toiselta puolelta, on vika todennäköisesti vaipan liiassa tinassa. Äärimmäisenä keinona voi käyttää uuden paikan kuoren lämmittämistä ja johdon "luiskauttamista" paikalleen kun tina sulaa. Tinaa seuraavaksi levyn läpi tuleva kuuma karva ja sitten vaippa uuteen sijoituspaikkaansa.

Seuraa äsken operoitua koaksiaalia sen alkuperään (oikealla) ja pyri kuljettamaan johto pitkän poteron ylälaidassa olevan messinkipurkin (C14) ja vasemmanpuoleisen laidan välistä. Lisäksi voit irrottaa lähtöpisteen maa-liitännän (ylempi) ja tinata sen hieman "huonommin" kiinni. Pääasia kuitenkin, että voit kiinnittää pikkupoteron piirilevyn uudelleen ja saat johdon kiertämään poteron sivulla olevasta syvennyksestä. Juotta alussa irrottamasi piuha takaisin.

Viritys

RC25:n viritys tapahtuu melko samalla tavalla kuin MC25 "The Real Moppe":n. Viritykseen suureksi avuksi on radiomittapaikka, mutta myös jonkinasteinen signaaligeneraattori (toinen pienitehoinen radio hätätapauksessa) - tehomittari - yleismittari -virittelykin on mahdollista, toisin RF-volttimittari tai oskilloskooppi on todella hyvä lisä. Muista nyt kuitenkin edes käyttää muovisia työkaluja; ei oman turvallisuutesi vaan oikeiden mittaustulosten ja säätöjen tekemiseksi!

Ota virtapohja ja avaa siitä kuusi ruuvia, jolloin saat radioon tulevan levyn irti. Tämä on (ainoa) tapa jotta voit säätää radiota poteropuolelta kun se on toiminnassa.

Laita koneeseen käyttölaite paikalleen, joko suoraan radioon tai välikaapelilla. Käynnistä laite ja aseta se jollekin taajuudelle, mielellään 145.000 MHz lähelle. Kanavapaikan numero riippuu kiteestäsi ja kanavaprommista. Ota kone eteesi poteropuoli ylöspäin. Jos käyttölaitteen ämyri on täysillä, voi tapahtua akustinen takaisinkierto syntikkaan, kun kannet ovat auki. Voit todeta vaikutuksen vaikkapa naputtelemalla kolmanneksi vasemmanpuoleisimman poteron suurta messinkilaatikkoa...

Seuraavaksi opetamme kerettiläisen menetelmän ja katsomme onko taajuus edes hieman kohdallaan ja värähteleekö kide. Itseään ja ennenkaikkea kirjoja ja "koulutekniikkaa" kunnioittavat ihmiset hyppäävät tämän kohdan ylitse. Eli: Otetaan tavallinen käsikapula ja istutetaan se suuremman kiteen neljännen harmonisen taajuudelle (eli esim tässä 4 * 40,850 MHz == 163,400 MHz) ja viedään se kolmannen poteron vasemmalta vaakasuoran kiteen lähelle. Sitten säädetään kiteen alapuolella (L3) olevaa purkkia ja pyritään saamaan kapula mahdollisimman hiljaiseksi, ja pyritään pitämään lähete nätisti kanavalla.

Aluksi säädetään 40.085 MHz (esimerkkitapauksemme) oskillaattorin lähdön virityspiiri mittaamalla syntikan mikserin injektiosignaalia. Mittaa RF-volttimittarilla tai oskilloskoopilla (p-p) maan ja kolmannen poteron vasemmalta lukien ylimmän vastuksen (aivan vasemmassa reunassa, suuren messinkilaatikon alapuolella, pienemmän purkin L2n vasemmalla puolella) ylemmän pään jännite-eroa ja säädä samalla vieressä olevasta metallipöntöstä (L2). Jännite-ero tulisi saada maksimiin, esim. 700mV tietämille.

Seuraavaksi säädetään VCOn säätöjännite. Mitataan kolmannen poteron alalaidassa vasemmanpuoleisimman juotostornin ja maan välistä jännite-eroa tavallisella DC-volttimittarilla. Samalla säädetään suuressa messinkilaatikossa (poteron ylälaidassa) olevasta rei'ästä (C31). Jännite tulisi saada 4.5 ja 5 voltin väliin, jotta syntikka lukkiutuisi koko bandilla.

Viidennessä poterossa oikealta on neljä messinkipurkkia (C9-C12) päällekkäin, ja näiden yläpuolella on diodi, jonka toista päätä ei ole kytketty. Mittaa jännitemittarilla maan ja diodin välinen jännite ja säädä samalla pienen yläpoteron kahta vasemmanpuoleisinta muovikuorista säätökonkkaa (C14, C18, injektion vahvistin ja kertoja) Jännite pitäisi saada maksimiin (hieman yli 1V on ihan hyvä..) Jos jomman kumman konkan levyt menee täysin kiinni, niin juota toiselle puolen piirilevyä 5p6 pintaliitoskonkat.

Seuraavaksi pyöräytetään kone ympäri. Oikosulkujen varmistamiseksi kannattaa avoimen puolen ja virtapohjan väliin tunkea vaikka RA-lehti tai vuoden 1966 joulukuun numero "Radio / TV" -lehteä. Kaikki tunnolliset säätäjät laittoivat "logiikkakannen" vain kahdella ruuvilla kiinni, joten ne auki nyt (ne jotka olivat lukeneet ohjeet ennen aloitusta läpi eivät tietenkään laittaneet ensimmäistäkään ruuvia..)

Yritetään saada kohinasalpa auki ilman varsinaista signaalia. Tämä tuskin onnistuu, mutta yrittänyttä ei laiteta. Kannattaa myös yrittää heikolla testisignaalilla. Squelchin säätö on toisessa poterossa oikealta lukien (oikeimmanpuoleisessa on messinkikansi) vasemmassa alanurkassa (R36).

Sitten käännetään kone jälleen ympäri ja jatketaan.

Tässä vaiheessa salpa voi jo auetakin, varsinkin kun syötetään sillä jo aikoja sitten koneeseen asetetulla taajuudella testisignaalia. Kaydään iteroiden läpi viidennen poteron vasemmalla sisältämät kuusi messinkipurkkia (C1, C9-C12, C14) useamman kerran ja pienennetään tarvittaessa signaalin tehoa. Koska MC25:n viritysohjeissa mainittiin "arvioitu saavutettava herkkyys", ja eräs amatööri halusi saavuttaa sen rikkoen samalla Moppensa, en nyt mainitse mitään arvioita.

Tässä vaiheessa viimeistään pitäisi kytkeä radion perään tehomittari ja keinokuorma. Jos perässä jo on radiomittapaikka, ei mitään hätää (toivottavasti...)

Ja nyt kannattaa varmaan valita taajuus, jolla ei ärsytä aseita omistavia amatööriveljiä / -siskoja. Taajuus saa kuitenkin olla 145.000 MHz:n lähistöllä (keskikohta..) Painetaan tangentti pohjaan joko oikealla jalalla (jos on kaapeli radion ja käyttölaitteen välissä) tai hampailla (ei kannata kuolata...) Istuta käsikapula samalle taajuudelle ja asettele sitä poteroiden yläpuolelle.

Viritä yläpoteron vasemmassa laidassa metallipurkkia (L5) ja yritä saada kohina vaimenemaan. Jos kohina vaimenee "nolliin", vie kapulaa kauemmas tai irrota siitä antenni. Jatka virittelyä toiseksi vasemmanpuoleisimman poteron ylimmällä metallipurkilla (L2), ja kaikista vasemmanpuoleisimman kolmella ylimmällä purkilla (L1, L2, L4). Kun käyt vielä läpi (ja samalla kapulaa pois vieden) kaikki vasemmanpuoleisimman poteron säädöt (edellisten lisäksi C12, C16, C23, C31, C33), niin pitäisi tehomittarinkin jo reagoida. Pyörittele ennenkaikkea ferriittejä aluksi reilusti sisään ja etsi niille optimipaikka jollain stetson-menetelmällä.

Jos vasemmanpuoleisimman poteron kaksi messinkipurkissa olevaa konkkaa (ne vierekkäin pystyssä olevat C12, C16) menevät kiinni, irrota ruuvit ja alalaidan liittimet, ja tinaa toiselle puolelle levyä 4p7 konkka rinnalle. Oikeaa paikkaa on todella vaikea löytää, mutta voit lohduttautua sillä, että kone olisi todennäköisesti mennyt vireeseen ilman sitäkin..

Edellämainittujen messinkipurkkien alapuolella oikeassa laidassa (C23n yläpuolella) on juotostorni. Mittaa tornin ja maan välinen jännite, ja pyri säätämään se noin 1.3 voltiksi vasemmanpuoleisimman poteron säätöjä hyödyntäen. Nyt viimeistään pitäisi tyhmemmänkin tehomittarin reagoida. Tosin jännite ei välttämättä nouse noinkaan korkeaksi.

Kun mittari alkaa reagoimaan, iteroidaan vasenta poteroa muutamaan kertaan ja pyritään saamaan lähtevä teho tappiin. Sitten säädetään taajuus kohdalleen (esim. kuunnellaan käsikapulalla 5 kHz vieressä kanavalta ja todetaan molemmille puolelle tuleva lähete yhtä voimakkaaksi) toiseksi vasemmanpuoleisen poteron toiseksi ylimmästä messinkipurkista (L1).

Tässä vaiheessa kone pistetään jälleen ympäri varoen oikosulkemasta mitään tärkeää.

Viritämme logiikkapuolelta lähettimen pääteasteen, joka on oikeassa laidassa kuparilevyn alla (C3, C6, C7, C15, C16). Reiät levyssä riittävät mainiosti, joten levyä ei tarvitse avata. Iteroidaan jälleen muutama kerta ja katsellaan tehomittarin iloisia lukemia. Normaalilaitteilla pitäisi lukema olla yli 20W, mutta 30W ei ole mikään yllätys. Jos nyt tahdotte polttaa laitteenne, niin saatte minun puolestani jatkaa vaikka minne asti...

Tässä vaiheessa voisi kokeilla myös suurimmalla ja pienimmällä taajuudella, ja katsoa lähteekö tehoa myös päissä. Jos ei, niin hiplaa pääteastetta edelleen.

Ja taas kone ympäri. Logiikkapuolen voi jo sulkea, jos kohinasalpa suostuu pysymään kiinni ilman signaalia. Jos ei niin säädä sopivaksi.

Ja seuraavaa kikkaa suositellaan vain suurimmille itsetuhovietin omaaville säätäjille: vasemmanpuoleisimman poteron vasemmassa alanurkassa on kahden juotostornin päässä vastus, jonka oikosulkemalla saa vielä jonkin verran lisää tehoa. Mutta kannattaa nyt kuitenkin ennen lopullista juottamista tehdä vaikka muutama desibeliharjoitus ja miettiä voisiko esim. antennia parantaa...

Ja enää ei puutukaan kuin modulaatio. Radiomittapaikalla ei pitäisi ongelmia tulla, mutta ilman sitä kannattaa ns. kuulostaa. Eli (sama ??) henkilö lähettää vuoron perään "oikealla" rigillä ja säädettävällä koneella. Ja toinen henkilö puolestaan kuuntelee milloin äänet ovat abt. samanlaiset. Säätö tapahtuu toiseksi vasemmasta poterosta alimmalla trimmerillä (R31). Kun tulokseen ollaan tyytyväisiä, suljetaan kannet ja virtapohja ja ollaan tyytyväisiä, hommataan kymmenkunta-ampeeria kestävä poweri, kytketään laite lipputankoon ja annetaan palaa.