BD58 AutoNet-tukiasema radioamatöörikäyttöön

Versio 1.3 10.8.2013

Tämän dokumentin tarkoituksena on helpottaa Nokian valmistaman BD58 AutoNet-tukiaseman modifiointia repeateriksi radioamatöörikäyttöön. Olemme keränneet tähän ohjeeseen kaiken tiedon, jonka olemme saaneet erillaisista lähteistä kerättyä ripiitteriprojektimme aikana. Kiitoksia kaikille jotka olette jaksaneet kertoa omista säätökokemuksista.

Säätäjinä projektissa on ollut Janne OH6LSL, Jaakko OH6HFJ sekä duplex-suotimen rakentanut Tuomo OH6HNC.Tarkoituksena olisi saada toistin tänne Kaustiselle toimintaan. Moppeakatemian puolesta ohjetta on kätilöinyt Pena OH3BK, joka on rakentanut BD58-tekniikalla muun muassa OH6RAZ-leiriripiitterin, mutta ei ole itse saanut mitään ohjetta aikaiseksi. Vili OH5GEV korjasi ohjetta releointiaudion kytkennän osalta.



Itse koneesta:

  • Nokia BD58AG (400-440 MHz) tai Nokia BD58BG (435-470 MHz)
  • Tukeva ja kompakti valualumiinikotelo ripoineen.
  • Erilliset RX(BNC) ja TX(N)-liittimet.
  • Erilliset TX- ja RX- VCO:t
  • Ohjaimen lähtöteho (MHW720A1) n. 20W
  • Erillinen pääteaste (2xSD1434) n. 50W tai enemmänkin!

    Konetta voi käyttää itsenäisenä ripiitterinä, kun otetaan RD58-koneesta logiikka- ja audiokortti sekä asennetaan tehtaan säätäjien tekemä ripiitterisofta. Luonnollisesti tarvitaan duplex-suotimet. Lisäksi kannattaa laittaa RX-inputtiin kaistanpäästösuodin, ellei duplex-suodin ole esto-päästö-tyyppinen. Toistinasemakäytössä on myös syytä rakentaa tasosalvan tilalle oikea kohinasalpa OH6MF/OH6HAM-kortilla.

    Testikäytössä laite toimii kohtuullisesti ilman duplexeriakin, kunhan ajetaan TX ja RX eri antenneihin, jotka ovat riittävän kaukana toisistaan. Kaistanpäästösuodin on kuitenkin tarpeellinen, muuten RX kuulee mitä sattuu.

    Luurina käytimme CU 53 VY mallia (myös CU53AN, eli tavallinen AutoNet-luuri toimii). Alfaluuri CU58 toimii vain P8E-logiikan kanssa.

    Modifiointi

    1.0 Alkuvalmistelut

    Hankitaan RD58DBG/H- tai RD58SBG/H-koneesta audio- ja prosessorikortit (P8E ja A8N), sekä FX003 CCIR-vastaanotinpiiri, jollei se ole jo P8E-kortilla (löytyy mm. TVL-mopesta ja CS90-käyttölaitteesta). Myös vanhempi P8N-logiikka toimii ripiitterikäytössä, mutta sitä ei suositella satunnaisten sähkökatkoksista johtuneiden muistinmenetysten takia.

    Hommataan softa. Nakitetaan joku rakentelemaan duplex-pöntöt esimerkiksi RA 6/95 ohjeen mukaan. Lainataan/hankitaan CU53-luuri, jolla laitteen parametrointi voidaan tehdä.

    1.1 Ohjelman ja CCIR-vastaanottimen asennus logiikkakortille

    Imuroi softa prommauskoneelle. Unstable-hakemistosta löytyvät uusimmat softat. Jos olet epävarma niiden toiminnasta, kysele moppe-listalta.

    Ota molemmat alkuperäiset EPROMmit pois. Prommaa ohjelma 27512- tai 27C512 EPROMmille. Laita EPROM P8E-kortille piirilevyn reunaa lähinnä olevaan kantaan (IC15) ks. kuva tai P8N-levylle reunastata kauempana olevaan kantaan.

    Tämän lisäksi prosessorikortille pitää asentaa FX003 CCIR-vastaanotinpiiri, jotta kauko-ohjaus ja 1750 Hz avauspiipan tunnistus toimii. Piiri asennetaan muistipatterin vieressä olevaan kantaan. Muistipatteri on myös hyvä vaihtaa, koska Suomessa käytössä olleet laitteet on yleensä tehty vuosina 1989-1993

    2.0 Releointiaudion modifiointi ja säätö

    Yksinkertaisimmillaan audion voi kytkeä kuulokeliittimen pinniltä 9 (ERP) pinnille 3 (MIC). Tässä kytkennässä käytetään audioasteiden jälkikorjausta, mikrofonivahvistinta ja sen jälkeista esikorostusta ja deviaatiolimitteriä. Audion laatu ei ole kovin kaksinen, mutta riittää aluksi labrailuun, dupleksherkkyyden testaamiseen ym. hommiin.

    Suora audiokytkentä antaa paljon laadukkaamman releointiaudion, kun jätetään tarpeeton jälkikorjaus/esikorostus-yhdistelmä ja ylimääräiset vahvistinasteet pois. Audiokortilla A8N (alimmainen kortti) pitää kytkeä audio vastaanottimelta lähettimelle muutamalla lisäkomponentilla, jotta saadaan oikea releointivahvistus ja tasainen taajuusvaste.

    Otetaan audio ulos IC2 nastalta 1 mieluiten muovikondensaattorilla, sopiva koko on 1uF tai isompi. Langoitetaan se IC3 (4066) käyttämättömälle kytkimelle IC3/4 nastaan 11. Kytkimen IC3/4 lähdöstä nastasta 10 jatketaan 22 kohm trimmerillä (kytkentä sarjaan, eli audio tuodaan potikan jompaan kumpaan päähän, ja otetaan ulos liu'ulta) audiokortin testipisteeseen TP3 (johtaa SP-liittimen nastaan 1, MOD). IC3/4 ohjaus nastaan 12 kytketään nastalta 6 (IC3/3 ohjaus eli kohinasalpa).

    Vanhaan tehtaan oheeseen verrattuna releointiketjusta jää pois vielä IC2/2, joka kuitenkin yhdessä IC3/3 kanssa hoitaa monitorikaiuttimen jälkikorjauksen ja kohinasalvan.
     
     

    2.0.1 Deviaation säätö

    Mittapaikan kanssa säädetään deviaatio kytkennän 22 kohm potikalla 1 kHz moduloivalla signaalilla ja 3,5 kHz deviaatiolla niin, että myös lähettimen deviaatio on 3,5 kHz.

    2.0.2 Muut muutokset

    Kytketään +12V poveriliittimen (F1) toiseen pinniin vasemmalta. Katso kuva alla (osien muutokset vielä vanhan tehtaan miesten ohjeen mukaan).

    2.1 Korttien asennus

    2.1.1 Prosessorikortti, audiokortti ja luurinliitin

    Etupaneelia ja runkoakin joudutaan jyrsimään ainakin tässä versiossa (vanhemmissa versioissa rungossa on tilaa liittimelle) , että saadaan luurin liitin sopimaan. Jokainen käyttäköön mielikuvitustaan ja viilaansa. Persuuksissa oleva poweriliitin kannattaa vaihtaa joksikin muuksi (esimerkiksi 3-pinninen XLR), jos ei omista siihen sopivaa pistokettä. Kortit pitäisi nyt sopia paikalleen, ja samalla tinataan virtajohto (jatkuva +12V) audiokortin alapuolella olevaan poveriliittimeen.

    Prosessorikortti paikallaan. CCIR-piiri kannassaan pariston vasemmalla puolella, prommi vasemmassa yläkulmassa.

    2.1.2 Kohinasalpakortin asennus

    Muissa bandiversioissa on valmiina kohinailmisin, mutta UHF-koneesta se puuttuu. Tasosalpa (RSSI) ei toimi kunnolla ripiitterikäytössä, koska se reagoi myös kanavan ulkopuolisaiin signaaleihin ja laajakaistaisiin häiriöihin.

    Kohinailmaisinkortilla on RC58-koneesta kopioitu kytkentä. Kortti asennetaan RX-levyn päälle. Piirilevyjä saa OH6MF:ltä ja valmiiksi kasattuja kortteja OH6HAM:lta.

    3.0 Ripiitterin parametrointi ja tunaus

    Ripiitterifunktioiden parametrointi tapahtuu OH5NXO:n softassa suoraan luurilta ilman mitään local-nastan maadoituskommervenkkejä. OH6LSL:n tekemät R58-softan käyttöohjeet opastavat myös tähän.

    Joillakin paikkakunnilla on vielä käytössä tehtaan säätäjien vanha ripiitterisofta. Sen parametrointi- ja kauko-ohjausohjeet löytyvät täältä.


    BD58 odottelemassa musiikkijuhlia...