Nokia, Mobira ja Benefon hamikäyttöön
(ja kaikki ne muutkin, kuten AP, Ericsson/GE, Icom, Motorola, Philips, Storno...)
Viimeisin, ja lopullinen, päivitys 23.7.2001
Uutta Moppeakatemiassa - AP700/AP2000 - AP4111/AP4112 - Benefon Forte/Class - HC16/HD16 - HC17/HD17 - R20/R21 (Philips PRM80) - SRP24/SV1330 - MC25TVL/PTL - MC25TAKSI - SRP25/MC25/SV1381 ARP - RB25/RC25/RD25 - SV1300 S/C-2M - HB30/HC30 (AEG Teleport 9) - HC40/HD40 - HC45/HD45 - RC40/RD40 - RB58/RC58/RD58 ja Computec RB580/RB660 - R58 ripiitterinä - Cityman 450 (CD60) - Cityman 900 (CE61) - Talkman (MD50/MD59/ME59) - Talkman 510 (MD94) - Talkman 520 (TMF-1) ja 620 (TMN-1) - BB58/BC58/BD58-tukiasemat - BSR80/BSR150/BSR450-tukiasemat - SV1300-tukiasemat - Televa 800-tukiasemat - Radiosystem-tukiasemat - Muut merkit - Mocoma ARP150 - Storno/Motorola - Motorola (USA) ja GE - Philips/Simoco - Manuaaleja, prommauspalvelu ja ostosvinkkejä - Työkalut ja lisäohjeet - Linkit (Motorola, Key Radio jne.) - Moppehuumoria - FTP-hakemistot - Moppe-listan arkisto
Dokumentoi aina modifikaatiosi. Siten autat muita säätämään omia laitteitaan. Dokumenttien uploadaaminen tänne jakoon on todella helppoa!!!
Kun vaihdatte työ- tai opiskelupaikkaa, rakennatte forwardi- tai filtterivirityksiä, tai vaihdatte palveluntarjoajaa, huolehtikaa itse osoitteenmuutoksista tai listan tilauksen peruuttamisesta, ja kokeilkaa viritykset toimiviksi ennenkuin otatte ne käyttöön! Ja lukekaa ohjeet!
Ohjeissa uutta tietoa erityisesti M$ Outlook- ja Netscape-käyttäjille!
Moppe-listaa voit lukea myös mailiarkistostamme.
Viimeinen, lopullinen, päivitys tähän sivuun. Moppeakatemia on muuttanut ja uudistunut!
21.06.2001Koeponnistakaapa uutta Moppeakatemiaa!!!
19.06.2001Lisätty linkki G6IGA:n Kyodo-sivuille myös Nokia H40/H45 yhteyteen.
09.06.2001Jokaisen moppesäätäjän kannattaa lukea OH5HOI:n "Radiolaitteiden korjaus ja modifiointi - töiden suorittaminen käytännössä.
Lisätty linkki M5GWH:n The ex-PMR Resource Pageen, erittäin laaja linkkisivu.
18.06.2001Willempro-prommerin käyttöliittymä Win 9x/2k/NT:lle
. 04.06.2001OH3HSU on ottanut kuvia Mobira HC17-käsikoneesta.
Lisäilty kuvia sivulle.
Päivitetty AP4111/4112-hakemistot OH8JEP:n sivuilta.
OH8JEP on tehnyt MD59 kohinasalvan säätöohjeen.
30.05.2001OH2AUS on kirjoittanut lyhyen modifiointiohjeen Televa 800 ARP-tukiasemalle. Myös kuva Televa 800-tukiasemasta tehdystä OH2RAA 2 m ripiitteristä ja sen dupleksereista.
OH8JEP on päivittänyt espanjankieliset sivut. Ranskan- ja italiankieliset sivut seuraavat myöhemmin.
21.05.2001Päivitysten helpottamiseksi AP4111 uusimmat softat ja ohjeet ovat saatavilla OH8JEP:n sivuilta. Niitä päivitetään myös oh3tr-serverille, mutta harvemmin.
Päivitetty Mocoma ARP150-tietoa (kiitokset infosta Eskolle OH2BHI).
13.05.2001AP4111-ohjeita: uusi vco-modisohje (OH6MF), antennikytkimen osasijoittelukuva (OH6MF), RX-etuvahvistimen piirilevykuva ja FETin nastajärjestys (OH8JEP) ja 9600 bps YAM-modeemin kytkentäohje (OH8JEP).
Tangentin kytkentä Mobira MD94-koneeseen (OH6MF).
08.05.2001Kuvia AP4111 NMT450-puhelimen sisäkaluista (tnx OH9MBS).
Kuvia Benefon 450i NMT450-käsipuhelimen sisäkaluista (tnx OH5HCJ).
MD94 TX-VCO:n muutoskuva by OH6MF.
AP4111 käyttöliittymän kuva by OH6MF.
MD94 prosessorikortin muutosohjeet by OH6MF.
YAM-modeemin liitäntäohje MD59-koneeseen by OH8JEP.
Siirretty vuoden 2000 tapahtumat omalle sivulleen. Suunnittelemme tämän sivun pilkkomista osiin latauksen helpottamiseksi.
22.04.2001Softa ja lisää ohjeita AP/Philips AP4111 NMT450-puhelimelle (TNX OH6HTV ja OH6MF). 19.04.2001
Ensimmäiset modifikaatiot AP/Philips AP4111 NMT450-puhelimelle (TNX OH6HTV ja OH6MF).
18.04.2001OH6LSL on päivittänyt suomenkielisen RD58-käyttöohjeen versioon 1.2 muun muassa parametrilistan.
Piirilevykuvat ja muuta lisätietoa Willempro-prommeriin löytyy MPU51-sivuilta.
17.04.2001OH5HOI on tehnyt lisäyksiä RD58-modifiointiohjeisiin, muun muassa idoita luurin sisuskalujen asentamisesta räkkiyksikköön kotikäytössä.
OH6MF on suunnitellut PIN-diodikytkimen MD94-koneeseen.
06.04.2001R58-sarjan luuriliittimen kytkentä 1200 bps pakettiradiolle (tnx OH8HUB).
01.04.2001SRAL ja ARRL ovat tehneet periaatesopimuksen tavaranvaihdosta. SRAL toimittaa USA:han muun muassa ARP- ja NMT900-tukiasemia, ARRL toimittaa vastineeksi kirjoja, lehtiä ja värikkäitä kiteitä. Vaihdon perusteena on vaihtotavaran aiheuttama paine mitattuna nauloina neliötuumalle (psi). Lisätietoja täältä.
29.03.2001Korjattu linkki BA482/483-pindiodin datoihin Philipsin sivuille.
Perustietoa Nokia HB30/HC30/HD30 80/150/450 MHz käsikoneen (AEG Teleport 9) modifioinnista.
28.03.2001Linkkejä Nokia R20/R21 (Philips PRM80)-muutosohjeisiin ulkomaille.
Hyvälaatuisia kuvia MD94-koneen sisuskaluista pohjamateriaaliksi ohjeiden tekijöille. Kiitokset Tuopille, OH8HWI.
20.03.2001Televa 800-ARP-tukiaseman isolaattorin CM-15 viritysohje.
19.03.2001Kuvia MD94 raahattavasta NMT450-koneesta (Talkman 510).
Oma hakemisto antennikytkinkorteille. Uusia kuvia parista OH3UW:n tekemästä antennikytkimestä.
Nokia BD58 UHF-tukiaseman pääteasteen viritysohje päivitetty.
14.03.2001OH6LSL:n suomenkielinen RD58-käyttöohje on siirtynyt OH6AI:n sivuille.
12.03.2001Ylläpidon tiimellyksessä särkynyt moppe-listan arkisto on lopultakin korjattu!
OH8JEP:n espanjan-, italian- ja ranskankieliset moppesivut ovat muuttaneet www.qsl.netiin.
Hamisoftan versio 0.01 Mobira Talkman 510-koneeseen (MD94).
08.03.2001Ensimmäinen versio hamisoftasta Mobira Talkman 510-koneeseen (MD94).
Lisää kuvia Pikkumopen 80 MHz versiosta (Key Radio KP80T).
OH5HOI on modifioinut Nokia BSR230 (Kyodo KG110) pääteasteen 2 metrille.
06.03.2001OH6MF on tehnyt huoltovinkin R58-sarjan CU53(AN)-luurin pätkivien valojen korjaamiseen.
04.03.2001Hamisofta Pikkumopen 80 MHz versioon (Key Radio KP80T).
03.03.2001OH5QY on tehnyt ohjeen RD58 duplekserin modifioinnista antennikytkimeksi. Käyttökelpoinen taajusalue on noin 433-435 MHz, viritys vaatii mielellään piiri/spektrianalysaattorin.
17.02.2001Linkki OH2JRR:n RD58-modissivulle.
16.02.2001SRAL:n yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoa Soneran poistamista ARP-tukiasemista, ja jotka hoitavat yhteydet Primateliin.
03.02.2001Lisää tietoa Soneran poistamista ARP-tukiasemista.
02.01.2001OH2JSD on muutellut Autonet-tukiaseman lähetinkombinaattorin 70 cm ripiitteriduplekseriksi.
Englanninkielisille kyselyille on avattiin aikanaan oma mail-alias.
Se on sittemmin korvattu
nokia-mobira-postituslistalla. Jos haluat liittyä mukaan
auttamaan ulkomaisia moppe-säätätäjiä, olet
sydämellisesti tervetullut.
Tätä sivua päivitetään satunnaisesti. Katso
viimeisimmät uutuudet suoraan
ftp-hakemistosta. Erityisesti kannattaa tutkiskella .inf-tiedostoja
(myös vanhojen versioiden), jollei löydä varsinaista käyttöohjetta.
Jos homma kiinnostaa, liity ihmeessä radiosäätäjien postituslistalle (moppe@ele.tut.fi). Tässä ohjeet listan tilaamiseen ja käyttöön. Moppe-listaa voit myös lukea OH3TR:n mailiarkistosta.
Ensin kannattaa lukea OH5HOI:n ohjeet radiolaitteiden muutos- ja korjaustöiden tekemiseen.
Yleisimpien modifioitavien PMR-radioiden ja matkapuhelinten manuaalit saat viikoksi lainaan tutustumista varten manuaalipankista, jota ylläpitää Radioamatööritekniikan Seura ry. Toinen manuaalipankki on Skanneri-lehdellä. Manuaalinsa on luetteloinut myös Ilpo, OH5HOI, lainaamisesta tai kopioinnista kuulemma voidaan neuvotella.
OH3MBC pyörittää prommauspalvelua, jonne voit lähettää mopen EPROMit ja EEPROMit ohjelmoitavaksi.
Säätäjä-ässän osto-opas 2000 on luettelo paikoista, joista myös yksityishenkilö voi hankkia komponentteja, sähkötarvikkeita ja työkaluja.
Willem Hollannista on tehnyt kätevän DO$-ympäristössä pyörivän PC-eprommerin. OH8JEP suomensi käyttäjäliittymän ja keräsi softapaketin, jossa on erilaisia käteviä apuohjelmia. OH6MF tekee prommerin piirilevyjä. 4Z5AY on tehnyt muutoksia prommeriin.
Näillä sivuilla olevat Mobira- ja Nokia-hamisoftat ovat tehneet Juha Nurmela OH5NXO ja Vesa Tervo OH3NWQ. Benefon-hamisoftan ja Mobira MC25TAKSI-ripiitterisoftan on tehnyt Pekka Kotilainen OH1ZJ. Softien käyttö on sallittu ilman rajoituksia radioamatööreille radioamatööriliikenteessä. Tekijät eivät vastaa ohjelmien ja ohjeiden mukaan muutettujen laitteiden toimivuudesta.
HUOM! Tyyppihyväksytyn radiopuhelimen softan korvaaminen hamisoftalla tekee laitteesta tyyppihyväksymättömän. Sen käyttö muualla kuin radioamatööriliikenteessä on rangaistava teko (radioamatöörikäytössä muutettu laite tulkitaan itse rakennetuksi, joten se ei tarvitse hyväksyntää). Lisäksi hamisoftan kaupallinen käyttö loukkaa softan tekijänoikeuksia. Suomessa tyyppihyväksyttyjen radiolaitteiden listan löydät Telehallintokeskuksen sivuilta. Tyyppihyväksyntä on voimassa ainoastaan alkuperäisten softien kanssa.
Webmaster vastaa ainoastaan sivujen rakenteesta ja linkkien toiminnasta. Ylläpito vastaa ainoastaan serverin toiminnasta. Webmaster ja serverin ylläpito eivät vastaa kyselyihin modifiointiohjeista. Meillä ei liioin ole postitse toimivaa prommaus- ja tulostuspalvelua. Suosittelemme kääntymään paikallisten säätäjien ja surffaajien puoleen tai kysymään apua moppe-listalta. Prommauksessa auttaa OH3MBC:n prommauspalvelu.
Pohjakuva © Juha "KKK" Kurkikangas 1986
Benefon Forte on varmasti ollut Suomen suosituin kiinteästi asennettava NMT-autopuhelin.
Fortesta on myös CT1-irtoluurilla varustettu versio Benefon Class. Vanhempi versio Class I on tavallinen TDM-10N varustettuna TEB-20 "patilla". Se käy hamikäyttöön Forten luurin kanssa, hamisofta ei ainakaan toistaiseksi tue irtoluuria. Class II (TDC-10Z) on kokonaan eri kone. Sen erottaa vanhemmasta mallista ja Fortesta siitä, että siinä on PLCC-EPROM tavanomaisen DIL-koteloisen sijaan, ja CT1-luurin tukiasema on saman kotelon sisällä kuin NMT-osat. Hamisofta ei toimi uudemmassa Classissa.
Forten hamisoftassa on myös ripiitterimode.
Kideohjattu H16 oli aikanaan Suomen suosituin käsikone. Sitä on yhä runsaasti käytössä muun muassa teollisuudessa ja sopimuspalokunnilla.
H17 on H16:n taajuussynteesillä varustettu seuraaja. Se edustaa alansa huippua olemalla yksi maailman suurimmista, painavimmista ja sähkönsyöpöimmistä prosessoriohjatuista PMR-käsikoneista. Takaamme kuitenkin, että se on Y2K-yhteensopiva.
R20-sarja on Philipsin Nokia/Mobiralle valmistama PMR-ajoneuvokone. RC20/RD20 on alkujaan PRM8010, RC21/RD21 hiukan monipuolisempi PRM8020. Näitä koneita on Suomessa muun muassa palokuntakäytössä. Nokia on tyypittänyt ainoastaan 150 ja 450 MHz versiot Philipsin laajasta valikoimasta.
Philips PRM80-sarja on erityisen suosittu Australiassa 477 MHz UHF-CB-käytössä. Sieltä löytyy lisää muutosohjeita (myös 2 metrille):
Salora SRP24 on Mobira 25-sarjan kideohjattu edeltäjä. ARP-versiota on myyty myös tyypillä Nokia SV1330. 24-mallin saa 2 metrille 145,400:aan 25-sarjan ARP-koneiden 62,000 MHz SAL9 kiteellä. Kiteiden laskentakaava:
Kaikki nämä ovat saman koneen eri versioita, joihin käy sama softa:
PTL/TVL/EVH-koneeseen on olemassa näppärä toimistokäyttölaite, joita voi kytkeä useita peräkkäin satojen metrin mittaiseen ketjuun. Terveisiä vaan Ossille Raision tiemestaripiiriin jos joku sattuu tuntemaan, Ossin entinen toimistoasema on saanut OH3BK:lta hyvän kodin.
PTL/TVL/EVH-koneista on myös rakennettu 6 m, 70 cm ja 23 cm koneita:
Mobira on valmistanut ulkoisesti samanlaista konetta PTL:n vanhaan taksinvälitysverkkoon, joka oli rakennettu ARP/EV-verkon päälle. OH5NXO:n PTL/TVL-hamisofta ei käy TAKSI-versioon, mutta siihen on olemassa OH1ZJ:n aikanaan tekemä ripiitterisofta.
Saman näköistä konetta on tehty myös Englannin 150 MHz S4-verkkoon. Logiikka ja käyttölaite on ilmeisesti lähinnä sukua MD25NMT-koneelle (Combi/Senator/Quattro).
Saloran ja Mobiran nimellä tehdyt ARP-puhelimet kantavat muun muassa seuraavia tyyppimerkintöjä:
Lisäksi samoja koneita on ollut liikkeellä myös Televa-nimellä, muun muassa tyypillä SV1381.
Näitä koneita on tehty monilukuinen määrä erilaisia, toisistaan hiukan poikkeavia versioita hieman erilaisilla korteilla. Kaikkiin pätevät kuitenkin suunnilleen samat viritysohjeet.
150 MHz kalusto noudattaa RF-osiltaan samaa linjaa kuin 25-sarjan ARP-koneet.
Näitä koneita on päätynyt radioamatöörikäyttöön erityisesti paikallisilta puhelinyhtiöiltä ympäri maan. Käyttölaite muistuttaa ARP-koneiden näppiskäyttölaitetta, mutta on ainoastaan tehty samoihin kuoriin.
Tämä laite edustaa 25-sarjan viimeisintä sukupolvea 1980-luvun loppupuolelta. Senkin käyttölaite muistuttaa läheisesti näppäinmallin ARP-koneita, mutta siinä on kalvonäppäimistö ja 4-numeroinen näyttö. CS90-käyttölaitteen sisällä on Z80-prosessori.
Radioamatööripiireihin on kulkeutunut erä nyttemmin herra V. Tshernomyrdinin hallinnassa olevalle, silloin vielä Neuvostoliiton öljyministeriölle, tehtyjä RC25C4S-2V-puhelimia. Nämä ovat 25-sarjan viimeisiä valmistettuja malleja, eikä niillä ole valmistajaa lukuunottamatta mitään yhteistä alkuperäisen SV1300-sarjan (mm. Nokia Presente ARP) kanssa.
H30-sarjan käsikone on iso kirkkaan sininen painevalumöhkylä. Niitä on ollut käytössä Fortumin VY85-verkossa sekä yritysten ARTS-verkoissa. Laitteen valmistaja on AEG, joka käyttää mallimerkintää Teleport 9. Saksassa Teleportin eri versiot ovat suosittuja viranomaisverkoissa (BOS).
H30-koneesta on olemassa kuvan 16-näppäiminen sekä yksinkertaisempi 6-näppäiminen versio.
Koneen kanavatiedot ja muut parametrit ovat yläkulmassa sijaitsevassa koodiplugissa. Plugin sisällä on Fujitsu MB7128E tai vastaava 2k x 4 bipolaari-PROM.
Akkuja H30-koneisiin saa ainakin Saksasta, muun muassa BOS-Commilta ja Oppermann Telekomilta.
HD40 "Pikkumoppe" on Nokian Actionet trunking-verkkoon alihankintana teettämä käsikone (kauppanimi ActionMan10). Se on alkujaan japanilaisen Kyodon malli KG109, johon englantilainen trunking-talo Key Radio Systems on teettänyt Fylde Microsystemsillä prosessorilevyn. Key Radion tyyppimerkintä koneelle on KC450HT.
"Pikkumoppea" on ollut Suomessa jonkin verran käytössä Finnet-yhtiöiden AutoNet-verkoissa. Ne on kiitettävästi saatu hamikäyttöön, samoin suurehko erä uusia koneita Nokian poistomyynnistä.
Koneesta on myös 150 MHz rinnakkaismalli HC40 (Key KC150HT), joita ei ole Suomessa liikkunut.
Usein liikkeellä olleista pikkumopeista on akku loppu. Akkupaketti on hankala kennottaa, mutta RS:n valikoimista on löytynyt uusia tarvikeakkuja (tyyppinumero 195-6279). Valitettavasti marraskuussa 1999 Suomessa RS:n edustajana toimiva Yleiselektroniikka OY ilmoitti, että akku on poistunut valikoimista, eikä sitä ole enää varastossa. Akkuja kannattaakin etsiä ulkomailta japanilaisilla, englantilaisilla, saksalaisilla ja australialaisilla tyypeillä (Kyodo EP860/KG109, Key Radio KC150/KC450 ja KP150/KP450, Grundig FK 109, Sawtron KG109). Näihin myyvät akkuja ainakin Uniross Etelä-Afrikassa, Alexander Communications sekä Battery-Tech USA:ssa, ja monet muutkin firmat.
Mikrofoniliittimiä saa ainakin Imtradexilta Saksasta (Grundig FK 109:ään sopiva tyyppi, numero 1018 002).
KG109 perusversio (Key KP150/KP450) esiintyy myös elokuvassa Poliisiopisto 4, jossa sillä ohjaillaan tyylikkäästi bajamajan nostoa stadionille kesken pelin. Australialainen Profiles Resource Management vuokraa KG109-pareja äänimiehille, muutenkin Kyodo tuntuu olevan suosittu merkki Down Under (uusia koneita ja tarvikkeita myy siellä IMARK Communications). Saksassa perusversio on ollut Grundig FK 109. Laitteita on myyty myös muilla tuotemerkeillä kuten Sawtron ja Uni-lab.
HC/HD45 on ulkoisesti paljon HC/HD40:tä muistuttava Kyodo KG109-versio. Radio- ja audio-osat ovat molemmissa hyvin samankaltaiset, mutta 45:n prosessorikortin on tehnyt Kyodo. Molemmissa on myös sama HD6303-prosessori, mutta 45:ssä softa ladataan sarjalinjalla EEPROMiin.
H45-sarjaan käyvät samat tarvikkeet kuin H40-sarjaan.
Näitäkin koneita on eksynyt Suomessa jokunen kymmenen hamipiireihin, enemmän kuitenkin Australiassa. Softan lataus on jo hanskassa, vain hamisofta puuttuu vielä...
RC40 (150 MHz tai 230 MHz) ja RD40 (450 MHz) on Nokian PMR-divisioonan viimeisin analogisten trunking-verkkojen autokone. 25-wattinen puhelin mahtuu tavalliseen DIN-normin mukaiseen autoradion tilaan, ja muistuttaa ulkonäöltään nykyisiä radioamatöörilaitteita. CU43-käyttölaitteessa on suurikokoinen LCD-näyttö.
Koneeseen ei ole toistaiseksi hamisoftaa, mutta alkuperäiseen trunking-softaan on mahdollista ohjelmoida riittävä määrä hamikanavia. Ohjelmointi vaatii PC-softan ja kaapelin tai erityisen ohjelmointikäyttölaitteen (CU43PROG).
RB58 (80 MHz), RC58 (150 MHz) ja RD58 (450 MHz) ovat Äänekoskella (entinen NTC/PMR, nykyisin tuotekehitys toimii Jyväskylässä ja on osa NMP:tä,) tehtyjä "raahattavia" PMR-koneita, joita käytetään Nokian ARTS- ja Actionet-verkoissa. Laitteen kotelo ja luurin mekaniikka on lainattu Talkman 59 NMT:stä, mutta elektroniikka on täysin eri (myös 450 MHz versiossa). Suomessa näitä koneita on eniten paikallisten Finnet-yhtiöiden 450 MHz AutoNet-verkoissa, mutta myös erilaisten yritysten ARTS-verkoista löytyy jonkin verran 80 MHz ja 150 MHz versioita.
R58-sarjasta on sekä simplex- (R*58S**) että duplex- (R*58D**)versioita. Lisäksi koneita on kolmella eri logiikkakortin versiolla. Uusimmalla logiikkakortilla (P8E) varustetun koneen tunnistaa siitä, että tyyppimerkintä päättyy /H (esimerkiksi RD58DBG/H). OH5NXO:n tekemä hamisofta toimii sekä P8N että P8E-korteilla, tehtaan miesten tekemä ripiitterisofta ainoastaan uudemmalla kortilla. Vanhimpiin 80 ja 150 MHz koneisiin, joissa on iso L8M-logiikkalevy (RB58A, RB58VY, RC58A jne.), ei toistaiseksi ole hamisoftaa. Niiden RF-osia voi kuitenkin naittaa ristiin uudempien logiikkakorttien kanssa, ja RC58A-versioiden ARTS-softa soveltuu myös hamikäyttöön.
Simplex-koneen muuttaminen radioamatöörikäyttöön on erittäin yksinkertaista: vaihdetaan vain ohjelmaprommi ja ohjelmoidaan näppäimistöltä muistit, etupään viritykset jne. Duplex-versioon täytyy vielä rakentaa antennisuodin/PIN-diodikortti duplexsuotimen tilalle. UHF-koneeseen kannattaa lisäksi asentaa oikea kohinasalpa tasosalvan tilalle (muissa bandiversioissa se on jo tehtaan jäljiltä).
Hamisoftan versiot 1.7 asti ovat bandikohtaisia. Versiosta 2.0 eteenpäin sama versio käy kaikkien bandien koneisiin, ainoastaan bandiparametri pitää asettaa.
Computec RB580 (80 MHz) ja RB660 (160 MHz) on L8M-logiikalla varustettuun vanhemman sukupolven R58-koneeseen perustuva Mobitex-radio. Näistäkin saa 6 m tai 2 m radion vaihtamalla logiikka- ja audiokortin esimerkiksi RD58-koneesta. RB58VY- ja muihin L8M-logiikalla varustetttuihin koneisiin kehitteillä olevan softan pitäisi toimia myös Computeceissa.
Ja tässä vielä joitain juttuja, jotka eivät millään tavalla liity hamisoftien käyttöön:
R58-sarjan koneista, joissa on uudempi logiikkakortti (P8E), saa tehtaan säätäjien toistinasemasoftalla kätevästi ripiitterin.
OH5NXO:n hamisoftan versioissa 2.0 lähtien on myös "slave"-moodi, jossa kummalla tahansa logiikkakortilla varustettua R58-konetta tai P8- ja A8-korteilla varustettua B58-tukiasemaa voi käyttää ulkoisen ripiitterilogiikan kanssa. Versiosta 2.6 eteenpäin siinä on ollut yksinkertainen ripiitterimode. Versiosta 2.8 eteenpäin myös omatunnusanturi pelaa.
Alkuperäinen "Talkkari" oli Suomen suosituin raahattava NMT-kone. NMT450-versio on erittäin hyvä rigi modifioituna 70 sentille. NMT900-versio on mahdollista modifioida 23 sentille, mutta operaatio on varsin työläs.
Talkman NMT450-koneesta on kaksi eri versiota (MD50 ja MD59). Nämä erottaa toisistaan helpoiten luurin liittimestä: 50-sarjassa on Centronics-liitin, 59-sarjassa 25-napainen D-liitin. NMT900-versio on vain uudemmassa 59-mallisarjassa (ME59).
Näillä sivuilla olevat softat ja ohjeet on tehty pohjoismaisten NMT-verkkojen kalustoa varten (MD50N, MD50NA, MD59NB, ME59NR jne.). Niiden sopivuudesta muiden verkkojen saman näköisiin koneisiin ei ole mitään takeita.
Talkman 510 suunniteltiin sen kokoiseksi, että asennusteline mahtuu tavalliseen autoradion DIN-asennusreikään. Koneen tunnistaa parhaiten sen päällä olevasta pitkänomaisesta vaaka-asentoon asennettavasta luurista. Kun 510 vedetään ulos telineestä, se toimii sisäänrakennetuilla akuilla kannettavana.
MD94 on talteenoton arvoinen kone. Mekaaninen ja sähköinen rakenne on erittäin siisti. Hamisoftan ensimmäinen versio on nyt saatavilla.
520 ja 620 ovat ulkoisesti toistensa näköisiä koneita. Kannettavana puhelin on makuuasennossa, ja luuri tulee koneen päälle.
Ensimmäisissä versioissa (TM*-1) ohjelma on EPROMmilla, joten niihin on helppo vaihtaa hamisofta. Tuoreemmissa versioissa (TM*-3, TM*-4) on maskiohjelmoitu prosessori, mutta niistäkin saa ainakin varaosia. Lisäksi -1 ja -3-mallien kortit käyvät ristiin, joten TM*-3-koneisiin voi vaihtaa TM*-1-koneen logiikkalevyn. TM*-4 vaatii sahausta ja kotkausta.
OH5NXO on tehnyt näihin koneisiin oikean hamisoftan. Koneissa on aktiiviluuri, jolle on oma softansa. Luureja on useita eri tyyppejä (HSN-*, HSF-*). Helpoin modifioinnin kannalta on HSN-2, jonka softa on tavallisella EPROMmilla. Myös HSF-2-luurille on softa (tnx OK2UCX), mutta luurissa olevan pintaliitosprommin uudelleenohjelmointi vaatii oikeat työkalut.. Huomaa, että koneen ja luurin softien versionumerot eivät välttämättä ole samat!
OK2UCX on myös tehnyt aikaisemmin NMT450-malliin (TMF-1) softan ja englanninkielisen modifiointiohjeen. Tshekeissä kone on ollut jostain syystä myynnissä tyypillä Nokia 620. Softa ei ole meikäläisten hamisoftien tyyppinen, vaan siinä luuri jätetään pois, ja konetta komennetaan PC-ohjelmalla sarjaportin kautta. Ajatuksena on onllut käyttää koneita lähinnä pakettiradiolla. Pavel on lopettanut softan kehittämisen versioon 0.93, koska kovalevyvaurio hävitti toukokuun 1999 jälkeiset muutokset lähdekoodiin.
F5SOH:n sivuilta löytyvät ohjeet Ranskan 450 MHz Radiocom 2000-verkon version modifiointiin.
Gorban varhaisemmalle 450-versiolle (CD60NN, alkuperäinen "ministerikännykkä") on hamisofta. Se ei toimi tuoreemmassa versiossa (CD60HN). Vanhoja NN-koneita on kuitenkin päivitetty HN-versioiksi vaihtamalla näppäimistö/näyttölevy, prosessorilevy ja etukansi. Kannattaa siis ottaa HN-koneetkin talteen siltä varalta, jos jonkun huoltomiehen nurkista löytyy NN-levyjä. Molempien versioiden RF-osat ovat keskenään yhteensopivia. Kuva esittää uudempaa HN-mallia. Näkyvin ulkoinen ero on pitkä luurinkuvanäppäin, NN-mallissa kaikki näppäimet ovat saman kokoiset.
Erittäin yleiselle ysisatas-piimätölkille ei ole ainakaan toistaiseksi hamisoftaa. Niistä saa kuitenkin varaosia 450-projekteihin, ja kylässä käyvien keräilijöiden hämmentämiseksi Gorbia on aina syytä pitää hyllyssä hyvin näkyvillä ainakin puolen tusinaa...:-)
Näyttäisi kuitenkin siltä, että CE61NN olisi ainakin RF-osiltaan kohtalaisen helppo modifioida 23 cm bandille. Softakin on EPROMilla, ja prosessori on - kuinka ollakaan - 78C10.
Mocoman käsi-ARP:stä on kolme versiota: 150, 150XA ja Combi. 150 ja 150 XA (external alarm) ovat pelkkiä ARP-koneita, Combiin saa myös 100 lisäkanavaa. Lisäkanavien ohjelmointi vaatii erityisen PC-softan ja kaapelin. Lisäksi VCO vaatii komponenttimuutoksia virittyäkseen riittävän alas.
OH1HEK on ollut tekemässä tekemässä 150-malliin uutta PICC-prosessorikorttia, jolla myös pelkästä ARP-koneesta saa 2 m amatööririgin.
AP700 on Salora 24-sarjan kanssa samalta aikakaudelta oleva kone, josta on sekä kide- että synteesiversio. Jälkimmäistä (AP780) on ollut käytössä myös ARP-verkossa.
AP2000 on Salora/Mobira 25-sarjan kanssa samalta aikakaudelta, 1970-luvun lopusta, kotoisin oleva pienikokoinen ja siistin näköinen puhelin. Koneesta on ollut ainakin ARP-versio sekä VHF- ja UHF-versiot PMR-käytössä.
AP4111 ja 4112 olivat 80-luvulla varsin yleisiä raahattavia NMT-koneita. OH6HTV on tehnyt 4111-malliin 70 cm hamisoftan, joka on myöhemmin tarkoitus laajentaa toimimaan myös 23 cm bandilla 4112-versiossa.
Ericssonin NMT-puhelimet ovat olleet hyvin yleisiä Suomessa. Erityisesti HotLine-sarjan raahattava (431,432,433...) on erittäin siisti kone, ja prosessorina on yleinen 8031. Valitettavasti ruotsalaiset laahaavat tässäkin asiassa meitä jäljessä, ja softasta on kuulunut vain huhuja.
Ericsson C705-koneita on poistunut jonkin verran AutoNet-verkoista. Tämä kone on mahdollista ohjelmoida uudelleen 70 cm bandille tehtaan PMR-softalla.
Suomessa Icomin 16-sarjan kommersiaalikäsikonetta (muistuttaa ulkonäöltään IC-02/04-hamikonetta) on ollut sekä firmojen omissa verkoissa että ARP-puhelimena (Icom Arpman).
Joihinkin ARP/PMR-yhdistelmäsoftalla varustettuihin Icom Arpmanneihin on mahdollisuus ohjelmoida (jopa joissain koneissa suoraan näppäimistöltä) 2 m amatöörikanavia.
Seuraavassa joitain maailmalta löytyneitä ohjeita IC-H16 ohjelmointiin HUOM! Arpman-softa on tehty Suomessa, joten ohjeet eivät sovi siihen, mutta liikkeellä on myös alkuperäisellä japanilaisella PMR-softalla varustettuja koneita. Moppeakatemia ei ota kantaa ohjeiden toimivuuteen...
Philipsin firmaverkkoradiot eivät ole olleet kovin yleisiä Suomessa. Divisioona myytiin 1990-luvun loppupuolella, ja jatkaa nykyisin nimellä Simoco. Philipsin radioita on myyty Englannissa myös Pyen nimellä sen jälkeen, kun Pyen oma valmistus loppui.
Philips FM1200-koneita on ollut jonkin verran AutoNet-verkoissa. Ulkomailta kantautuneiden tietojen mukaan koneen saa 70 sentille vaihtamalla käyttölaitteen ja prosessorikortin softat sekä muuttamalla joitain komponentteja. PA1MT ja PE1CSI ovat tehneet ohjeen modifioinnista.
Lisätietoja kannattaa kysellä FM1000-postituslistalta.
PA4DEN on laittanut sivuilleen FM1200-ohjeita ja softaa (hollanninkieliset sivut).
G4HJW on tehnyt ohjeen 68-88 MHz version muuttamiseksi 6 metrille.
Tanskalainen Storno, joka on nykyään osa Motorola-konsernia, on hyvin yleinen merkki mm. Hollannissa ja Englannissa.
Jenkeissä ja Englannissa on tarjolla runsaasti ohjeita Motorolan mallien parametrointiin ja hardisviritykseen, mutta eurooppalaisen tyylin hamisoftia ei ole näkynyt.
Nokian omaa valmistetta olevat Actionet-verkkojen uudemmat tukiasemat ja POVI/LAVI/VSS BC28-tukiasemat on tehty asentamalla RB/RC/RD58 RF-kortit tehokkaan (>50 W) pääteasteen kanssa tukevaan valukoteloon, jossa on riittävä rivoitus. Tukiasemassa on P8- ja A8-korttien sijasta interface-kortti, jossa on ainoastaan kohinasalpa sekä audio- ja logiikkabufferit. Toistinasemakäytössä tarvitaan kanavalogiikka, joka alustaa taajuussynteesin, sekä tavanomainen ripiitterilogiikka (esimerkiksi Ryydlab), joita löytyy ripiitterisivuiltamme.
Interface-kortin voi myös korvata R58-mobilen P8E- (uudempi versio logiikkakortista) ja A8N-korteilla ja tehtaan säätäjien toistinasemasoftalla, jolloin koneesta saa mainion stand-alone ripiitterin. 70 cm ripiitteriin pitää ehdottomasti rakentaa oikea kohinasalpa tasosalvan tilalle (2 m koneessa se on jo tehtaan jäljiltä). Katso lisää ohjeita R58-koneiden kohdalta.
Nokia käytti varhaisemmissa Actionet-verkoissa Kyodo KG110-sarjan tukiasemaradioita, jotka ristittiin uudestaan nimellä BSR80/150/450. BSR450-koneita on muun tavaran ohella tullut alkuvuodesta 2000 markkinoille, kun paikalliset puhelinyhtiöt purkavat AutoNet-verkkojaan. Muut bandiversiot ovatkin sitten harvinaisempia, niitä on satunnaisesti ollut tarjolla RATSin tarvikepalvelussa.
BSR-sarjan tukiasemat ovat tukevia 19"/3U räkkikoteloon rakennettuja koneita, joissa on jo valmiina muun muassa taajuussynteesin alustus, kantoaalto-ohjauslogiikka sekä balansoidut 600 ohmin audioliitännät. Ripiitterikäytössä kone vaatii vain erillisen ripiitterilogiikan (esimerkiksi Ryydlab), joita löytyy ripiitterisivuiltamme. Kotelon sisällä on runsaasti tilaa lisäkorteille.
AutoNet-verkon tukiasemien välitaajuussuotimet ovat 12,5 kHz kanavaväille. 25 kHz suotimia saa Key Radio Systemsiltä Englannista.
SV1300 VHF-tukiasemia on ollut ainakin ARP- ja lääninradioverkoissa. UHF-versioita on käytetty ainakin yksikanavaisissa analogisissa puhelinlinkeissä (mm. YLE ja sähköyhtiöt).
Aika on jo ajanut SV1300-tekniikan ohi. Talteenoton arvoisia osia ovat kuitenkin ainakin suuntakytkin, VHF-version päätetransistori (2N6084), radio-osan painevalukotelo ja UHF-duplekserit.
Televa 800 VHF-tukiasemia on ollut käytössä ainakin ARP- ja POVI-verkoissa. Sonera antaa ARP-tukiasemat radioamatöörikerhoille alkuvuodesta 2001.
Televa 800 on viimeisen päälle tehty laite, 19" 6 U räkkikehikossa lähetin, vastaanotin ja 48 V poweri. Siitä saa hyvän 2 metrin ripiitterin vaihtamalla kaksi kidettä, virittämällä, ja asentamalla logiikan.
Ruotsalainen Radiosystem on tehnyt NMT-tukiasemia useisiin maihin, muun muassa Pohjoismaihin, Hollantiin ja Ranskaan.
Kaikki järkevän oloiset koneet kannattaa ottaa talteen.
Seuraavassa on lueteltu joitain yleisimpiä surplus-markkinoilla liikkuvia koneita, joihin kannattaisi tehdä softa ja modifioida ne hamikäyttöön.
Tässä ei suinkaan ole lueteltu kaikkia mahdollisia modifiointikohteita. Tervettä maalaisjärkeä saa ja pitääkin käyttää, ja lukea erityisesti synteesipiirien datalehtiä!
Mobira MD25NMT Senator/Combi/Quattro NMT 450. Tästä 1802-prosessorilogiikalla varustetusta TVL-koneen näköisestä NMT:stä saisi melko pienellä vaivalla 70 cm rigin. Softan saisi mukailemalla TVL/PTL-softasta, tähän asti Senatorit on yleensä modifioitu hamikäyttöön vaihtamalla logiikka TVL-koneesta. Toinen mahdollisuus on poistaa logiikka kokonaan, ja käyttää vanhan ARP:n tai PMR-koneen käyttölaitetta sekä Ryydlab-kanavaprommikorttia. Yksikanavaisessa koneessa (pakettiradio tai ripiitteri) ei tarvita käyttölaitetta lainkaan.
Mobiran uudemmat NMT:t Talkman 510 (MD94), Talkman 520, Talkman 620 (TMN-1) jne. Näitäkin alkaa poistua pilvin pimein NMT-käytöstä. Ottakaa ihmeessä talteen!
Tanskalaiset NMT-koneet: Storno (Motorola), AP (Philips) ja Dancall. Moppe-innostus näyttää olevan leviämässä myös tanskalaisten hamien keskuudessa. Ohjeita on jo julkaistu sikäläisissä lehdissä.
Benefon NMT:t. Muitakin B-firman koneita kuin Fortea on nähty hamikäytössä tehtaan säätäjillä. On vain ajan kysymys, koska tuotannosta poistuneiden koneiden softaa ja ohjeita alkaa olla saatavilla.
Ericsson NMT:t. Jonain vuonna, kun kaikkiin suomalaista, tanskalaista, norjalaista, islantilaista ja färsaarelaista valmistetta oleviin koneisiin on jo tehty hamisoftat kotimaassaan, ruotsalaistenkin on pakko lopulta tehdä jotain...
Kaikki järkevät PMR-koneet. Esimerkiksi Ericsson, Motorola, Philips, uudemmat Nokian autokoneet kuten RC/RD40 ja käsikoneet kuten HD45 ja HD70. Firmaverkkojen laitteet on yleensä kohtuullisen helppo parametroida avoimiksi (ei kuuntelua selektiivin takana), jolloin niistä saa ainakin jonkinlaisen hamikoneen. 150 ja 450 MHz laitteet käyvät yleensä suoraan hamikäyttöön. 80 MHz laitteista on kova kysyntä pelastuspalveluväen ym. harrastajien keskuudessa, osa on myös modifioitavissa 6 metrille.
Minkä tahansa koneen voi modifioida radioamatöörikäyttöön. Kideohjattuun koneeseen tarvitaan uudet kanavakiteet. Rinnakkaisväylällä ohjelmoitava synteesikone vaatii usein uudet sekoitus- ja modulointikiteet. Sarjaväylällä ohjelmoitava synteesikone tarvitsee kello-oskillaattori/EPROM-kortin tai PIC-kortin, joka lataa tarvittavat jakoluvut. Kaikista mahdollisista koneista on kuitenkin kohtalaisen helppo tehdä yksikanavaisia paketti- tai ripiitterikoneita. Periaatteessa. RF-osien viritys onkin sitten helppoa tai lähes mahdotonta, tai jotain siltä väliltä.
Muistatko aikaa, kun kannettava puhelin oli vitsi...? (ISO >250 k)
Moppe-koulu Sao Paulossa
Mobira S.A. Buenos Airesissa
Mitäpä Moppe tarkoittaakaan ruotsiksi?
Kirjoita kommenttisi vieraskirjaamme!
Takaisin OH3TR:n säätäjäsivuille
